Ups, viime kirjoittelusta onkin jo reilu kuukausi. Pieni catch-up taitaa olla paikallaan.
Vietimme Imatralla ”hiihtolomaa” eli vedimme sukset jalkaan sinä ainoana päivänä kun asteet tipahtivat pakkasen puolelle. Tietenkin juuri silloin kun oli aika lähteä kotiin, harmaus väistyi ja lämmittävä kevätaurinko alkoi paistaa kirkkaalta taivaalta. Kävelimme jäätä pitkin, joka tuntui niin heikolta, ettei varmasti mene montaa viikkoa kun aurinko jo sulattaa sen pois. Joen rannassakin jää oli lohkeillut kauniisti kuin sirpaloitunut lasi.
Reilun 1,5 kuukauden päästä ensimmäinen vuoteni yliopistossa on jo taputeltu. Sitten onkin toivottavasti työntäyteinen kesä tiedossa. Töitä on haettu jo vaikka mistä, mutta vielä ei ole napannut mistään. Ensi viikolla on tiedossa yksi haastattelu kivan oloisessa paikassa – katsotaan miten käy! Olisi kiva päästä kartuttamaan säästötiliä syksyä varten, estudihambret kun joutuvat entistä tiukemmalle taas ensi syksystä alkaen.
Saimme myös tällä viikolla asuntotarjouksen Turusta. Muutamme sinne siis toukokuussa. Hyvästi vaan pitkät koulumatkat! Harmi sinänsä, sillä olen kotiutunut hyvin tänne metsän keskelle Espooseen. Lunakin rakastaa tätä paikkaa kun pääsee vapaasti liikkumaan ulkona. Nyt neiti joutuu totuttelemaan taas kerrostaloelämään.
Muuton lisäksi toukokuussa tapahtuu muutakin kivaa: matkustamme Madridiin, jonne Jorman sisko perheineen muutti puolisen vuotta sitten. Myös appivanhempani Mehikosta saapuvat huudeille eli saamme perinteisen sunnuntai-lounas -porukan jälleen koolle. Tämän jälkeen anoppini matkustaa kanssamme Suomeen viikoksi. Meksikon vieraan viihdytyslistalla on ainakin Turun ja saaristokylien ihmettely, Tallinnan risteily, saunakulttuuriin ja suomalaisiin perinneherkkuihin (mämmi!) tutustumista.
Nyt kohti kevättä!
Move on 
Kaikkea kivaa luvassa siis! Ihana varmasti päästä näkemään kaukaista perhettä ja saada heitä ihan Suomeen asti. Onhan sekin helpotus, että asustatte pian Turkkusessa. Vaikka olet varmasti jo tottunut matkusteluunkin, niin kyllä see päivää kummasti pidentää, kun ei bussissa istumiseen mene ”puolta päivää”.
Mäkin olen saanut jopa jo yhden tentin (fonetiikka – yök) tehtyä. Siihen kun saa vielä pronunciaciónit lueskeltua, niin sit olis yksi kurssi plakkarissa! (vitsi mä oon ahkera…) 😀 😀
TykkääTykkää
Juu onneksi loppuu tämä bussin penkin kuluttaminen! Ei tuu ikävä 😀
Kiva että oot päässyt alkuun! Kyllä niitä noppia alkaa ropisemaan hitaasti, mutta varmasti 🙂 tsemppiä! Ite tykkäsin kyllä fonetiikasta ja ääntämisharjoituksista kun sai väännellä ja käännellä sanoja suussa miten sattuu 😀
TykkääTykkää
Muchos saludos y abrazos Marika y Jorge, el tiempo pasa muy rápido.
Les deseamos lo mejor para el próximo año, mucho éxito en lo que emprendan y muchas nuevas aventuras.
Hasta pronto Feliz Navidad! 🙂
TykkääTykkää
Holaa Lucy! Sí el tiempo pasa demasiado rápido. No puedo creer que ya cumplimos 2 años aquí. Estamos planeando un viaje a México el año que entra. Ojalá nos podemos ver entonces! Los extraño!
Les deseamos feliz navidad y año nuevo tmb a los dos!!
TykkääTykkää