Täällä taas

Olette varmaan huomanneet (jos siellä nyt enää ketään on), että postaustahtini on ollut lievästi sanottuna verkkainen viime kuukausina. En oikeastaan tiedä miksi näin kävi – en päättänyt lopettaa kirjoittamista, mutta ilmeisesti opiskelukiireet ja jatkuva näyttöjen tuijotus tekivät tehtävänsä: vapaa-ajalla halusin keskittyä mahdollisimman paljon elämään virtuaalimaailman ulkopuolella.

20171224_111223

 

Jossain vaiheessa olin hakannut näppäimistöä niin tiiviisti kurssitehtävien parissa, ettei puhti riittänyt enää oman elämän sanoittamiseen. Pohdin myös, miksi haluaisin ylipäätään jakaa elämääni netissä? Eihän elämässäni juuri nyt tapahdu mitään jännää. Ei mitään opiskelua, töitä, satunnaista lenkkeilyä, kissojen ja Jorman kanssa hengailua kummempaa ❤

 

Täällä vietetään elämää ilman suuria draamankaaria. Rauhallisesti uomassaan soljuvaa elämää. Ketä sellainen kiinnostaa?

20171213_114150

Toisaalta, itsekin aikoinaan kiinnostuin juuri niistä blogeista, jotka eivät keskity jonkun tietyn aihealueen ympärille vaan, jossa kirjoittaja avoimesti kertoo havainnoistaan, ajatuksistaan ja osaa etsiä kauneutta ympäröivästä luonnosta, eläimistä ja ihmisistä. Suurien saavutusten ja hienojen hankintojen sijaan on paljon mielenkiintoisempaa lukea, miten ihmiset löytävät onnen pienistä jutuista, miten eri tavalla tämän yhteisen todellisuuden voikaan kokea.

20180120_160503

 

Joten täällä ollaan taas. Kirjoituslähteet pulppuavat jälleen, ja ehkä onnistun kirjoittamaan hieman useammin kuin kerran vuodessa. Jonkinlainen tilannepäivitys olisi myös kai paikallaan, mutta en rehellisesti usko saavani sellaista aikaiseksi.

Pähkinänkuoressa: asuinpaikaksi meillä on vaihtunut Turku, opiskelut etenevät vauhdilla, olen töissä meksikolaisessa ravintolassa ja Jormankin työpaikka (edelleen sama) on vaihtunut Turkuun.

Pikaisiin näkemisiin!

Whatta Life

 

Eilen meillä tuli täyteen neljä kuukautta Suomessa. Mihin nämä kuukaudet menevät? Talvi on pois ja valo lisääntyy päivä päivältä. Eilen töissä pysähdyin hetkeksi ikkunan eteen katselemaan ulos aurinkoista maisemaa ja viimeisiä jäitä meren rannassa. Lokit raakuivat ja ensimmäiset veneet olivat jo saapuneet vierassatamaan. Hymyilytti kun tajusin, että tämä vain paranee tästä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Viime viikolla Jorma sai tietää tulleensa hyväksytyksi Aalto-yliopistoon, juuri siihen maisterinohjelmaan johon oli hakenut viime vuonna muttei päässyt sisään. Nyt herran on sitten valittava työ -ja opiskelupaikan väliltä. Aikamoinen dilemma kun tyyppi on juuri saanut hyvästä duunista kiinni. Nyt olisi myös viimeinen tilaisuus opiskella ennen kuin sikahintaiset lukukausimaksut ulkomaalaisille astuvat voimaan ensi vuonna. Tällä hetkellä vaakakuppi kallistuu opiskelun puoleen, mutta katsotaan miten käy. Onneksi aikaa on päättää ensi kuuhun asti.